Toinen harrastukseni, puutarhanhoito, alkoi jo 26 vuotta sitten ensimmäisen rakentamamme kodin myötä. Innostus ei ole vuosien mittaan laantunut ja tämän nykyisen kotimme puutarha, joka sijaitsee Salpausselän hiekkaharjulla, on valmistunut yli 10 vuoden työnteon tuloksena. Tervetuloa vierailemaan meillä 🙂
Useampi kevät, kesä ja syksy siis vierähti pihalla ahertaessani. Metsämaa muotoutui puutarhaksi kovalla, mutta mieluisalla työllä. Kaikki perheestämme sai haluamansa, ison nurmikon, istutuksia, grillauspaikan, suihkulähteen, kasvimaan, hedelmäpuualueen…
Nyt piha on helppohoitoinen, kun istutuksille on laitettu oikeanlainen ja rikkaruohoton multa. Multaa tuli tontille 5 kuorma-autollista + irtomullat säkeissä ja peräkärryllä haettuna + kompostien tuottama multa.
Piha kuivuu kesällä helposti satamattomina kausina, mutta monissa penkeissä on myös paljon multaa varastoimassa vettä. Olen valinnut kasvit pääasiassa niin, että ne pärjäävät kuivinakin jaksoina tai ne ovat valikoituneet kestävien jäädessä henkiin.
Mökillä on niin paljon kiviä, että pyysin tuomaan niitä kotiakin. Sainkin niitä sitten pari peräkärryllistä. Kivistä tein mm. muureja tasoittamaan pihan korkeuseroja ja reunuksia kukkapenkeille..
Puuliiterin nurkalla kasvaa yksi ainoa suviruusu, joka on levinnyt kiitettävästi. Se kukkii vain vähän aikaa, kuten juhannusruusukin, mutta kukkii todella runsaasti ja tuoksuu ihanalta.
Pihan grillauspaikka. Alue on päällystetty kivituhkalla, grillin ympäristö on vielä katettu tiilillä.
Vasemmalla puolella on puna- musta- viher- ja valkoherukoita. Taustalla siperialainen karhunvadelma.
Oikeanpuolen perennapenkki on kuvanottohetkellä vielä uusimatta.
Kirsikkapuiden reunustamat portaat takapihalle. Kirsikkapuut tekivät paljon kirsikoita vuonna 2015. Ehdimme syödä niitä vatsamme täyteen monet kerrat ennenkuin linnut tulivat ja söivät loput 🙂
Puut ovat n. kuusi metriä korkeita, eikä kirsikoita yllä poimimaan latvuksesta millään (tikapuut uppoavat alla olevaan pehmeään multaan).
Kirsikat ovat makeita ja herkullisia. Puu on nimeltänsä Meelika. Olen tykännyt siitä kovasti.
Tuntematon ruusu, jonka ostin syksyllä poistomyynnistä. Luulin sen olevan Moje Hammarberg, mutta se kasvoikin liian korkeaksi. Joka tapauksessa se on jokin kurttulehtiruusulaji.
Lehtoängelmästä pidän paljon. Sain sen siemeniä toiselta puutarhaharrastajalta 10 vuotta sitten. Siinä on joko valkoiset, vaaleanpunaiset tai punaiset kukat.
Taimenvaihtopäiviltäkin saa hienoja taimia edullisesti/ilmaiseksi (jos itsellä on vaihdettavaa). Monesti en saa niin paljon mielenkiintoisia taimia ostettua kuin haluisin, koska en saa kannettua kaikkia purkkeja autolle ja kotipihalle ei yksinkertaisesti enempää kasveja mahdu.
Osa takapihan pitkästä kukkapenkistä.
Pensaiden kehystämä polku takapihalle. Polku on tehty asfaltista. Laattojen saumoihin tulee helposti rikkaruohoja , joten valitsimme asfaltin helppohoitoisuuden vuoksi pääpolkujen materiaaliksi.
Sama kaarre toisesta suunnasta. Oikealla siemenestä kasvaneet keijuangervot ja vasemmalla harjaneilikkaa ja sinistä karpaattienkelloa. Molemmat kasvatettu siemenestä keväällä 2014.
Tein kesällä 2015 pihalle altaan. Jonkin verran se teetti työtä, kun vesi piti vaihtaa n. viikon välein. Pohja ja kivet levättyivät ja puista tippui roskia altaaseen. Mutta kyllä se oli sen arvoista, vielä kun sain tehokkaan uppopumpun avuksi. Käytin veden kukkapenkkien ja nurmikon kasteluun. Mitään kemikaalia en voi käyttää, kun koiramme käy siitä juomassa vettä.
Työkalupakkini 🙂
En jaksanut raahata koneita ja puutavaraa edestakaisin joka päivä, joten tein peräkärrystä työkalupakin. Sain siskoltani puutavaraa ja lavoja, jotka oli jäänyt ylimääräiseksi heidän rakennustyömaalta. Tein ulkopöydän ja sohvan, penkkejä, linnunpönttöjä, postilaatikon, yrttiruudukon, aidan kasvimaalle… kaikkea kivaa.
Penkit oli helppo tehdä, ja hintaa niille tuli n. 4 -6 euro/kpl (päälirimat ostin, jalat tein siskoni puutavarasta).
Leikkimökin kylkeen tein postilaatikon puutavaran välirimoista. Kun meille tulee lapsivieraita, pistän postilaatikkoon jotain yllätystä 🙂 Lapset ovat tykänneet postilaatikosta kovin ja sitä on käytävä kurkkaamassa vähän väliä. Käyvät poimimassa kukkia ja laittavat postilaatikkoon yllätykseksi minulle 🙂
Pihan polkuja, jotka johdattavat uuteen paikkaan. Koko piha ei avaudu kerralla vaan siellä on ”huoneita”. Eräs avoimien puutarhapäivien -kävijä kertoi, että ensin hän ajatteli, että piha on pieni. Kuljettuaan eteenpäin, aina aukesikin uusi tila, joka johti taas seuraavaan 🙂 Tiloilla on käyttötarkoituksensa, hedelmätarha, levähdys-, grillaus- ja leikkipaikat…
Sormustinkukka. Niin helppohoitoinen, mutta ei tahdo pysyä ainoastaan istutetussa penkissä vaan leviää myös muihinkin kukkapenkkeihin. Ei haittaa, on niin kaunis 🙂
Leikkimökki. Leikkipaikan ympärille on istutettu syötäviä kasveja, kuten pensasmustikkaa, ahomansikoita, karhunvadelmaa, ruohosipulia…
Seinällä kiipeää köynnöshortensia.
Kivikkopenkki. Penkissä kasvaa valkohärkkiä, ahomansikoita, nyppykurjenpolvea, maksaruohoja, ajuruohoa…
Kasvimaalle tein kesällä 2015 aidan. Se odottaa maalia ja maalaajaa. Ajattelin maalata sen tummanruskealla kuten penkkien reunuksetkin ovat.
Kasvimaalla kasvaa herukoita, ruohosipulia, syötäviä kukkia, raparperia, maa-artisokkaa, parsaa ja paljon kesäkukkia, jotka kylvän tai esikasvatan keväisin.